08.12.2008

Opiskelu Tokiossa auttaa näkemään pidemmälle tulevaisuuteen

”Tavoitteena on, että kouluttaisimme ihan uuden tyyppisen sukupolven. Tokioon ei ole tarkoitus mennä syventämään tietotekniikan opintoja, vaan opiskelemaan ihan erilaisia asioita kuin täällä.” Näin kuvailee professori Pekka Neittaanmäki japanilaisen huippuyliopiston Tokyo Institute of Technologyn, tuttavallisemmin Tokyo Techin, kanssa tapahtuvan yhteistyön tavoitteita.

Aloite Japanista

”Yhteistyöhankkeen aloite tuli japanilaisilta professoreilta heidän osallistuessaan puolitoista vuotta sitten konferenssiin Jyväskylässä”, Agora Centerin johtaja, tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki kertoo.

Neittaanmäen mukaan Tokyo Techin edustajat olivat tutustuneet Agoran toimintamalleihin etukäteen ja lyhyen tutustumiskierroksen jälkeen he ehdottivat yhteistyötä. Suomen päässä innostuttiin ideasta, ja järjestelyt ovat nyt niin pitkällä, että opiskelijavaihto on aloitettu ja lisää halukkaita vaihto-opiskelijoita kartoitetaan.

Erilaista koulutusta

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa japanilaisen yliopiston satelliittiyksikköä Jyväskylässä ja opiskelijavaihtoa molempiin suuntiin. Neittaanmäen kaavion mukaan opiskelut on tarkoitus yhdistää sulavasti kahden yliopiston välillä.

Opiskelija suorittaa ensin alemman korkeakoulututkinnon. Tämän jälkeen opiskelija tekee maisterin opinnot, joihin kuuluu neljä viikon mittaista kurssia, jotka ovat yhteisiä suomalaisille ja japanilaisille opiskelijoille.

”Nämä kurssit ovat ihan erilaisia; Jyväskylässä ei tämäntyyppisiä kursseja opeteta,” Neittaanmäki kertoo japanilaisprofessorien pitämistä kursseista.

Sijoitus pitkälle aikavälille

”Erilaisista kursseista” puhuessaan Neittaanmäki viittaa japanilaiseen ajatteluun. Hänen mukaansa japanilainen ja suomalainen ajattelu eroavat huomattavasti toisistaan.

Suomalainen ajattelutapa ohjaa katsomaan hyvin lähelle ja tavoittelemaan lyhyessä ajassa tapahtuvaa voittoa. Japanilainen ajattelu on kauaskatseista ja kokonaisvaltaista.

”Suomessa kvartaali on kolme kuukautta, Japanissa se on 20 vuotta,” Neittaanmäki havainnollistaa.
Japanilainen ajattelutapa ohjaa myös tuotteiden suunnittelua.

”Japanissa ollaan käyttäjälähtöisyyden edelläkävijöitä,” Neittaanmäki toteaa.

Myös yrityksiä mukaan

Yhteistyö Tokyo Techin kanssa on suunniteltu niin, että alempaa korkeakoulututkintoa seuraavat maisteriopinnot voivat sisältyä maisterin tutkintoon Suomessa, tai opiskelija voi näiden pohjalta lähteä suorittamaan toisen maisterin tutkinnon Tokyo Techissä.

Nämä opiskelut taas voivat toimia pohjana tohtorintutkinnolle. Japanilaisten opiskelijoiden opintoihin. Suomessa kuuluisi myös kuukauden pituinen lopputyö paikallisessa yrityksessä.

”Me haluamme yhteistyöhön mukaan keskisuomalaisia, globaalisti toimivia yrityksiä,” Neittaanmäki sanoo.

Arvostettu yliopisto

Tokyo Tech on yksi Aasian parhaista teknillisistä korkeakouluista. Koulu on japanilaisen mittapuun mukaan pieni; opiskelijoita on vain noin 2000.

Suomesta vaihtoon lähtevien on tarkoitus asua yliopiston asuntoloissa kampuksella. Kulujen kattamiseksi Neittaanmäki toivoo stipendien löytymistä opiskelijoille yhteistyökumppaneilta.

Vaihtoon lähtevillä opiskelijoilla toivotaan olevaan Aasian kulttuurin tai japanin kielen opintoja suoritettuna, vaikka kurssit suoritetaankin englanniksi.

Verkostot avainasemassa

Professori toivoo vaihtoon lähtevien opiskelijoiden omaksuvan japanilaista pitkän tähtäimen ajattelua, ja oppivan erilaisen kulttuurin ominaisuuksia ja tapoja. Kontaktien ja uusien ystävyyssuhteiden luonti ovat myös tärkeitä palasia Neittaanmäen ajattelussa yhteistyöstä.

 

Teksti: Riikka Kankkonen, Martta Mäkilä, Juho Tuomisto

Artikkeliin liittyvä kuva:

Artikkelikuva

Artikkelin PDF-tiedosto:

agoramedia_article_242.pdf