flower

Hyvinvoiva, kilpailukyinen metropoli rakennetaan yhdessä - 17.03.2010

Jyväskylän yliopisto ja Espoon kaupunki tiedottavat

Tutkimus metropolialueen kansainvälisestä kilpailukyvystä jatkuu

Tutkimuksessa kilpailukykyä lähestytään monitieteellisesti ja useasta eri näkökulmasta. Hankkeessa rakennetaan kuva tulevaisuuden kunnasta ja määritellään tiekartta, jolla sitä kohti kuljetaan. Metropolialue analysoidaan innovaatiokeskittymänä ja tutkitaan sen dynamiikkaa innovaatioiden ekosysteemin käsitteen kautta. Tarkastelukulmia ovat erityisesti metropolisoituminen, tavoiteltava ja tarvittava palvelurakenne ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä korostava demokratia. Tutkimuksessa ei paneuduta yksittäisten kuntien tilanteeseen vaan metropolialuetta tarkastellaan toiminnallisena kokonaisuutena, jonka piirissä ovat ainakin kaikki 14 Helsingin seudun kuntaa.

Kilpailukyky määritellään usein kyvyksi tuottaa hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa käännämme määritelmän toisinpäin ja kohtelemme hyvinvointia tulevaisuuden kilpailukyvyn perustana. Muutos edellyttää hyvinvoinnin määritelmän laajentamista kestäväksi hyvinvoinniksi, joka muodostuu ihmisten elämän laadusta ja koetusta hyvinvoinnista, kestävästä taloudesta sekä luonnon kantokyvyn ja luonnonvarojen säilyttämisestä. Kilpailukyky voidaankin määritellä nykyisten ja tulevien kansalaisten hyvinvoinnin korkeaksi ja kasvavaksi tasoksi ja sitä vahvistavat kaikki tekijät jotka edesauttavat kestävän hyvinvoinnin rakentamista.

Metropolialueen tuleva kilpailukyky perustuu alueen kehittymiseen kansainvälisesti arvostetuksi innovaatiokeskittymäksi ja kestävän innovoinnin edelläkävijäksi, jonka talous perustuu tietämykseen ja sen luovaan ja kokeilevaan soveltamiseen. Tämä tarkoittaa dynaamisen ja jatkuvaa uudistumista tukevan innovaatioiden ekosysteemin rakentamista. Metropolin voimavarat ovat alueella toimivissa kansalaisissa (People), julkisessa hallinnossa (Public) ja yrityksissä (Private). Metropolialue ei voi menestyä ilman PPP-kumppanuutta, ja se edellyttää metropolialueen muotoutumista yhteisöksi, joka kykenee yhdessä vastaamaan alueen suurimpiin haasteisiin.

Tutkimuksen taustaksi on selvitetty, mitä voidaan oppia maailman kilpailukykyisimmistä innovaatiokeskittymistä. Koska yhä useampien maiden ja alueiden agendoissa innovaatiot ovat avainasemassa; joukosta erottuvat erityisesti kokeilevat lähestymistavat ja mallit. Yleiset vetovoimatekijät, kuten asuminen, palvelut, kulttuuri, tapahtumat, turvallisuus ja ympäristö ovat tärkeitä ja niitä käydään tutkimuksessa läpi, mutta esiin nostetaan kuitenkin myös uusia näkökohtia. Kilpailukyky muodostuu tulevaisuudessa ehkä ratkaisevasti muista tekijöistä, kuten kyvystä luoda täysin uusia asioita ja toimintatapoja.

Työssä käsitellään erityisesti keskeisiä muutosilmiöitä ja metropolialueen nykyisiä ja tulevia keinoja vastata näihin haasteisiin. Muutosilmiöt, joiksi on tunnistettu väestönmuutos, niukat resurssit, globaali talous, teknologian planetarismi sekä yksilön ja yhteisön suhde, kuvataan tarkasti yhteiskunnallisen keskustelun ja tutkimuksen pohjalta. Vastauksena muutosilmiöihin tarkastellaan eri sektoreiden valmiuksia ja koostetaan visio kestävästi kilpailukykyisestä ja hyvinvoivasta metropolialueesta. Lisäksi arvioidaan yhdyskuntarakennetta esimerkiksi toiminnallisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Rakennetta tarkastellaan erityisesti sille asetettujen tavoitteiden, kuten asumisen, työpaikkojen, liikenteen, energiatehokkuuden ja palvelujen niveltymisen puitteissa.

Kunnan selviäminen kasvavista palvelutarpeista ja niukkenevista resursseista edellyttää uudenlaista palveluajattelua, joka on perustana kunnan kestävälle taloudelle. Palvelujen erilaisia tuotantotapoja analysoidaan nostaen esiin erityisesti kuntalaisen rooli, vertaistoiminta, voimaantuminen, palvelun vaikuttavuus ja laatu, tehokkuus, innovatiivisuus, kestävä kehitys, palveluverkoston tiiviys sekä työnjako julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Jyväskylän yliopistossa suoritettavan tutkimuksen rahoittaa Espoon kaupunki. Tutkimuksen päätutkija ja raportoija on tutkimusprofessori Antti Hautamäki. Työskentelyyn osallistuvat Demos Helsinki, tutkija Kaisa Oksanen Jyväskylän yliopistosta sekä tutkija Ville Viljanen Tampereen yliopistosta. Hankkeen loppuraportti julkistetaan lokakuussa 2010 ja sen pohjalta käydään laajoja keskusteluja metropolialueen toimijoiden keskuudessa ja pidetään useita seminaareja. Alustavia tuloksia esitellään alueen toimijoille kesäkuussa 2010.


Tiedustelut:

Jyväskylän yliopisto
Tutkimusprofessori Antti Hautamäki: antti.e.hautamaki@jyu.fi, 0505639464
Tutkimuskoordinaattori Kaisa Oksanen: kaisa.oksanen@jyu.fi, 0407626793

Demos Helsinki
Aleksi Neuvonen: aleksi.neuvonen@demos.fi
Olli Alanen: olli.alanen@demos.fi

Teksti: